Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2015.

Olemmeko oikealla tiellä?

Itsenäisyyspäivän juhlat ovat ohitse, joulu lähestyy ja kansa odottaa päättäjiltä ratkaisuja hyvinvointimme säilyttämiseen. Tehtävä on tosi vaikea tai niin kuin tänä päivänä pitää sanoa haaastava.   Kiertelin joulun avauksessa torilla, seurasin kirkossa Sibeliuskonsertin harjoituksia ja poikkeisn Joulun Valoa tapahtumassa Vuohijärvellä sekä vierailin kehitysvammaisten Itsenäisyyspäivän tanssiaisissa ja vanhusten kanssa joulugögillä Leijonakodalla . Niin ja tietenkin Näytelmäkerhon kanssa Tallinnassa, joulugögillä Raatihuoneentorilla.  Tapahtumat osoittivat, että Suomessa kaikki on hyvin. Meillä ei ole mitään hätää. Kun seuraan uutisointia tämän päivän menosta niin hämmästyn. Lakkoilua, maahanmuuttajien soimaamista, kiistelyä tulevista budjeteista ja rahojen riittävyydestä niin valtion kuin kunnankin tasolla. Nyt olisi mielestäni korkea aika ottaa uusi asenne pääkoppaan ja miettiä oikeasti tuevaisuuttamme. Ottaa vastuu itsestä, eikä sysätä kaikkea yhteiskunnan vastuulle. Tehdään oi

Roskapostin jalanjäljillä

Uutisissa taas kerrottiin yhdestä suomalaisten ihmeellisyydestä. Postin työntekijät menevät lakkoon ja sitä mahdollisesti vielä muut liitot tukevat. Mistä meille tänne pohjoisen perukoille on tiivistynyt tällainen ajattelutapa?  Jäänyt jumiin ilmeisesti vuosikymmenten takaa. Paperiporukan Ahonen jo aikanaan sai paperiteollisuuden johtavat yritykset lopettamaan investoinnit Suomeen. Nyt Postin porukka tekee saman. Antaa mahtavan mahdollisuuden muille jakelupalvelua suorittaville yrityksille ja lehtien osalta digitaalisille tuotteille. Matkahuolto jo varautuu kuljetusmäärien kasvuun joulun alla. Hyvä niin. Oman oksan sahaaaminen ja vanhoihin Postin monopoliajan sopimuksiin vetoaminen ovat jostain 1970-luvulta tai kauempaakin. Silloin itsekin lakkoilin tehdastyössä puurtaessani ja olin siinä täysillä mukana. Ajat ovat nyt aivan erilaiset. Ei niin voida enää toimia jos haluaa, että suomalaiset yritykset voivat toimia täällä. Muussa tapauksessa tulevat ulkomaalaiset tilalle. Mikä täss

Metsä hoitaa

Tänään toiset osoittivat mieltään sille, että Suomi saadaan kuntoon. Toiset puurtavat työssä että se oikeasti tapahtuisi. Yksilökeskeinen ajattelu on johtanut meidät tähän. Mulle kaikki - on ajan henki. Itse käväisin luonnossa Kouvolan pohjoisilla selkosilla - Valkealassa. Siellä törmäsin sangen erikoiseen tapaukseen. Ajellessani tietä etelään kiinnitin huomioni nuoreen naiseen, joka reippaasti käveli rinkka selässä vastaan. Kohti Mäntyharjua. Sain tehtyä käyntini ja takaisin palatesssani samainen neitonen seisoskeli kartta kädessä kahden tien risteyksessä. Huitoi suunnattomasti ja kun avasin auton oven kertoi epätoivoisesti eksyneensä. Rauhoitin neitosta: "Nou hätä... Kerro mihin olet menossa niin kerron miten sinne pääset" Asia selvisi Repoveden Lapinsalmelle neito halusi. Hyvä niin. Lupauduin viemään hänet Lapinsalmelle, eikä matkassa ollut Sulo-koirakaaan laittanut yhtään hanttiin. Kaunis neitonen. Jutustelimme matkan aikana hänen retkestään. Neitosella oli ollut vä

Maastapakoa vai turvapaikanhakua

Kesä meni ja höpinätkin olivat lomalla. Nyt oli aika avata yksi ajatusklimppi ja höpistä se ulos. Eurooppa ja erityisesti Suomi tuntuvat olevan ihmeissään pakolaistulvasta vai pitäisikö sanoa turvapaikanhakijoista, maahanmuuttajista tai kenties siirtolaisista. Termit elävät ajan saatosssa. On hyvä kuitenkin muistaa, että ihmiset ovat liikkuneet maapallolla siitä asti kun laskeutuivat puista kävelemään maan kamaralla.Omille sijoillemme mekin olemme saapuneet jostain Uralin seuduilta aikoinaan. Eläimet liikkuvat edelleen alueilta toisille ravinnon ja muiden elinolosuhteita uhkaavien ja rajoittavien tekijöiden mukaan. Nyt joku tuumii, että on turha hakea vertauksia historiasta ja viimeiseksi eläimistä.. Itse näen asian niin, että meidän tulisi muistaa oma historiamme. Suomesta on lähdetty paremman elämän perään aikojen saatossa usein, niin miksi emme voisi olla myös vastaanottavana puolena. Ihminen vain on sellainen ja varsinkin tämän päivän yltäkylläisyydesssä elävä, että se ei h

Onko kuntoilu suorittamista?

Hyvä fyysinen kunto luo edellytykset elää terveenä ja toimintakykyisenä pidempään. Se antaa myös eväät henkiselle hyvinvoinnille. Tästä puhutaan tänä päivänä paljon kun ennustettu elinikä kasvaa ja erilaiset vanhuuteen liittyvät sairaudet ovat tätä päivää entistä useammalle suomalaiselle. Kyse on myös rahasta. Laitoshoito maksaa maltaita ja monet kunnat ovat hirressä tämän jutun kanssa reilun kymmenen vuoden päästä. Sen kuitenkin tajuavat päättäjistä vain harvat. Valitettavasti. Mitä sitten voisimme tehdä? Yhä useampi ajattelee: "Enhän minä yksin voi vaikuttaa ja parantaa maailmaa ihmisistä puhumattakaan". Ajatus on kuitenkin väärä. Parhaiten jokainen voi vaikuttaa tähän pitämällä huolta itsestään, terveydestään ja kunnostaan. Suurinta mölyä asioiden tilasta pitävät voisivat katsoa peiliin ja miettiä. Pidänkö omasta terveydestäni huolta? Entäpä omasta kunnostani? Nyt pääosa lukijoista huomasi aivan oikein. Jotain pitäisi tehdä. Itse huomasin tämän kolme - neljä vuo

Kansa on puhunut - vielä kun pääsisi katkeruudesta!

Vaalit menivät ja uudet edunvalvojamme ja lakiemme säätäjät ovat saaneet valtakirjansa seuraavalle kaudelle. Ei tullut jytkyjä tällä kerralla. Kaikki meni aika lailla niin kuin pitikin. Ollaan tyytväisiä. Ei vaalien tulos suuresti hetkauta tavallista kansalaista, vaikka joku niin pienessä päässään kuvitteleekin. Etelä-Savon maakunta sai seitsemän edustajaa entisten kuuden sijaan. Joku todellinen ennustaja veikkasi Etelä-Savolle kolmea paikkaa. Pessimisti ei pety sanoi tuleva pääministerikin vaali-iltana kun rohkeni puhua vaalivoitosta vasta kun tulos oli julistettu. Ääniharavalla makkarat jaossa!   Kaakkois-Suomen vaalipiirikään ei tarjonnut mitään suurempia yllätyksiä. Odotusten mukaan - tai ainakin melkein homma meni. Lepän Jari otti äänikunkuuden koko vaalipiirissä ja parissa edellisvaaleissa ääneni saanut pertunmaalainen tullee olemaan vahvaa ministeriainesta. Onnittelut Jarille - torikahvilla tavataan. Eduskuntaan... sinnepä sinne! Höpisijä veikkasi jo blogissaankin

Höpinää vaaleista - savolainen näkökulma

Eduskuntavaalit lähestyvät . Ennakkoäänestys alkaa reilun viikon kuluttua. Kansan pitäisi olla valmis pikku hiljaa valitsemaan seuraavien vuosien edustuksellisen demokratian vallankäyttäjät. Kansa on vähän ymmällä ja niin tuntuvat olevan ehdolle asettuneetkin. Kello soittaa viimeiselle kierrokselle.... Ehdokkaat käyvät kuumeisesti omia kampanjoitaan ja kilvan ylistävät yleisillä fraaseilla omaa pätevyyttään. Ei ihmeesti höpisijää vakuuta. Eduskuntahan on läpileikkaus kansasta, joten hyvin ymmärtää etteivät kaikki ole päteviä. Mäntyharjun näkökulmasta tilannetta voidaan pitää jopa jännittävänä. Onhan ehdolla kolme ehdokasta Mäntyharjusta ja yksi Pertunmaalta. Uusi vaalipiiri kuitenkin pistää palikat monelta osin uuteen jakoon. Kymen vaaalipiirin ja Etelä-Savon vaalipiirin yhdistyttyä kukaan ei oikein tiedä miten kukin saa ääniä "vieraalta alueelta". Kymen ja Etelä-Savon yhteenlaskettu kansanedustajien määrä oli viime vaaleissa 18. Tulevissa vaaleissa se vähenee 17 ed

Isot saappaat ja paljon älliä

Otsikko ei viitannut kevään ylioppilaskirjoituksiin eikä kevään kumisaapaskauteen, vaan Mäntyharjun markkinointipäällikön hakuun. Mäntyharjun Seudun Elinkeinojen Kehitys Oy on saamassa etsimänsä markkinointipäällikön haun loppusuoralle lähiaikoina. Uusi tehtävä on moniulotteinen ja varmasti tekijälleen haateellinen olipa henkilö millainen nalle tai jallis tahansa. Olen tuon kunnan kehitysyhtiön nimessä kerran jos toisenkin ihmetellyt tuota Seudun-sanaa. Yrityksen tarkoituksena on Mäntyharjun kunnan elinkeinojen kehittäminen. Naapurikunnilla ja seuduilla on omat juttunsa. Toisaalta tuntuuhan se vähän niinku isommalta. Mikäs siinä, olkoon vaan seudun. Viime vuosina homma on ollut ainaskin Mäsekin nettisivujen mukaan vielä vähemmän kuin pientä. Hankkeilla on saatu aikaan merkittäviä juttuja, mutta en tarkoita sitä. Elinkeinoelämässä tapahtuu -palsta yhtiön sivuilla sai aikaan vuonna 2012 kahdeksan uutista, vuonna 2013 kuusi uutista ja viime vuonna ihan laskevan kaavan mukaan täyde

Onnellisia ja katkeroituneita

Mennä viikolla vietettiin kansainvälistä onnellisuuspäivää. Suomalaiset ovat tilastojen kärkikastia. Näin vaalien alla voi edesmennyttä Tommy Tabermania lainaten sanoa, että "onnellisuuden pitäisi olla politiikan tärkein tehtävä." Haastatteluissa ihmisten on vaikea kiteyttää mistä se onnellisuus oikein muodostuu. Raha se ei kuitenkaan ole. Se oli jo muinaisen Kreikan Epikuros kun totesi, että "Ken ei ole tyytyväinen vähään ei ole tyytyväinen mihinkään". Yksi haastattelu onnellisuudesta on jäänyt mieleeni ja sen kanssa voin olla täysin samaa mieltä. Viime vuoden itsenäisyyspäivän vastaanotolla arkkiatri Risto Pelkonen sen kiteytti. Onnellisuus muodostuu kahdesta seikasta, jotka ovat rakkaus ja kuuluminen yhteisöön. Olla rakastettu ja rakastaa toista ihmistä. Se on selvä ja sen näkee jo naamasta - toisinaan itselläkin. Yhteisöön kuuluminen ja yhteisön hyväksyminen ovat selkeä osa onnellisuutta. Yhteisöön kuulumaton syrjäytyy, onnellisuus on tipo tiessään. Näy

Maalaisjärki käyttöön ja hommiin

Höpinät ovat viime aikoina jääneet vähemmälle, mutta näin Ruuneperin päivänä on pakko vääntää muutama sana kansallisrunoilijamme kunniaksi. Tässä kun kuuntelee ja seurailee keskustelua tämän maaseudun tyhjennyksestä niin tulee ihan väkisin mieleen, että nyt tulisi ottaa se vanha ja hyväksi todettu maalaisjärki esiin. Niin ja kun siitä on saanut pölyt puhallettua veks' niin vois' alkaa hommiin. Erityisesti julkisella puolella. Kunnissa ja valtion eri konttuureissa. Vaikka onhan sitä rakenneuudistuksen nimissä jo löysiä yritetty vähän pois ottaakin. Kouvolan kaupungin työväkikin väheni tässä muutamassa vuodessa 550 hengellä. Se oli kait' sellainen alkurykäisy. Kun seuraa vaikkapa täällä Mäntyharjussa keskustelua ja valitusta kylien autioitumisesta ja kyläkoulujen lopettamisesta niin ei tarvitse olla mikään älykkö kun voi todeta, että turha valitttaa kun on jo housuissa. Kylät on päästetty tyhjenemään. On se nyt aivan selvä asia, että ei kouluja eikä muitakaan palveluja k