Itsenäisyyspäivän juhlat ovat ohitse, joulu lähestyy ja kansa odottaa päättäjiltä ratkaisuja hyvinvointimme säilyttämiseen. Tehtävä on tosi vaikea tai niin kuin tänä päivänä pitää sanoa haaastava. Kiertelin joulun avauksessa torilla, seurasin kirkossa Sibeliuskonsertin harjoituksia ja poikkeisn Joulun Valoa tapahtumassa Vuohijärvellä sekä vierailin kehitysvammaisten Itsenäisyyspäivän tanssiaisissa ja vanhusten kanssa joulugögillä Leijonakodalla . Niin ja tietenkin Näytelmäkerhon kanssa Tallinnassa, joulugögillä Raatihuoneentorilla. Tapahtumat osoittivat, että Suomessa kaikki on hyvin. Meillä ei ole mitään hätää. Kun seuraan uutisointia tämän päivän menosta niin hämmästyn. Lakkoilua, maahanmuuttajien soimaamista, kiistelyä tulevista budjeteista ja rahojen riittävyydestä niin valtion kuin kunnankin tasolla. Nyt olisi mielestäni korkea aika ottaa uusi asenne pääkoppaan ja miettiä oikeasti tuevaisuuttamme. Ottaa vastuu itsestä, eikä sysätä kaikkea yhteiskunnan vastuulle. Tehdään oi
Holja on Forssan murretta ja Suomeksi se voidaan määritellä > outo, erikoinen, kummallinen > postiivisessa mielessä. Niin ovat myös tämän blogin höpinät. Tarkoituksena on pilke silmäkulmassa avata asioita, joista kaikki eivät tohdi puhua. Markku Sohlman ei useinkaan ottaisi näitä puheeksi, mutta Holja-Make on aivan toista maata - puhuu vaikka mummon peräpukamista. Eikä mene kahvi väärään kurkkuun.