Metsä hoitaa

Tänään toiset osoittivat mieltään sille, että Suomi saadaan kuntoon. Toiset puurtavat työssä että se oikeasti tapahtuisi. Yksilökeskeinen ajattelu on johtanut meidät tähän. Mulle kaikki - on ajan henki.

Itse käväisin luonnossa Kouvolan pohjoisilla selkosilla - Valkealassa. Siellä törmäsin sangen erikoiseen tapaukseen. Ajellessani tietä etelään kiinnitin huomioni nuoreen naiseen, joka reippaasti käveli rinkka selässä vastaan. Kohti Mäntyharjua.
Sain tehtyä käyntini ja takaisin palatesssani samainen neitonen seisoskeli kartta kädessä kahden tien risteyksessä. Huitoi suunnattomasti ja kun avasin auton oven kertoi epätoivoisesti eksyneensä. Rauhoitin neitosta: "Nou hätä... Kerro mihin olet menossa niin kerron miten sinne pääset" Asia selvisi Repoveden Lapinsalmelle neito halusi. Hyvä niin. Lupauduin viemään hänet Lapinsalmelle, eikä matkassa ollut Sulo-koirakaaan laittanut yhtään hanttiin. Kaunis neitonen.

Jutustelimme matkan aikana hänen retkestään. Neitosella oli ollut vähän stressiä työssään. Työnantaja oli huomannut tämän. Pomo oli vannoutunut vaeltaja ja metsässä liikkuja. Hän oli ehdottanut tytölle, että ei sinun sairauslomalle pidä jäädä. Lähde metsään muutamaksi päiväksi - yksin. Pomo oli lainannut rinkan ja muut retkivehkeet ja luvannut vielä maksaa matkat ja muut kulut neitoselle.

Nuori nainen oli silmin nähden tyytyväinen ja kertoi ensimmäisen päivän ja yön mietttineensä, että mitä hän oikein täällä tekee. Toinen ja kolmas päivä olivat erilaiset. Niiden aikana hän pystyi rauhoittumaan ja miettimään oloaan ja paineet olivat sisältä alkaneet hälvetä. Stressi oli alakanut sulaa ja hyvä olo oli alkanut hiipiä sisimpään. Hän oli päässyt sinuiksi itsensä kanssa. Ottanut stressistä niskalenkin ja selättänyt sen.

Mikä sen teki? Oma kokemukseni ja neitosen kertomus sen taas vahvistivat. Se oli metsä. Lääkäreiden reseptilääkkeeksi sen voisi jo aivan hyvällä syyllä siirtää. Edullista ja toimii kuin junan vessa.

Me tarvitsisimme lisää näin avarakatseisia työnantajia. Omien kokemustensa vahvistamana pomo uskalsi laittaa firman rahaa likoon, koska tiesi sen auttavan paremmin kuin tohtorin määräämän sairausloman.

Tässä olisi oikeasti miettimisen paikka. Lääkkeiden sijaan metsään.

Ehkä surkuhupaisinta lääkinnässä on se, että saattohoitoon joutuneilta vanhuksilta joudutaan saattohoito lopettamaan lääkityksen lopettamisen jälkeen. Sattuvat nimittäin usein parantumaan ja joudutaan lähettämään takaisin kotiin elämään normaalia elämää - ilman lääkkeitä.

Sitä en viitsi arvailla missä on vika, mutta tuskin se ainakaan vanhusten vika on - vai kuinka? Joidenkin mielestä kyllä. Ei kannata vikaa mistään muusta etsiä, koska muutenhan ne elävät vaikka kuinka pitkään. Niin ja mites lääkefirmojen sitt' käy... kun on niitä osakkeitakin tullut hankittua? Ja mitenkäs' sen huoltosuhteen sitt' käy?

Ei muuta kuin mieltä osoittamaan!

Höpistäänhän taas!