Itsekeskeisyys on päivän trendi

Pertunmaan kunnan kuntaliitosneuvottelut ovat lähtökuopissa ja nyt naapurikunnissa on käynnissä keskustelu kuntaliitosneuvotteluihin lähtemisestä. Hartola, Joutsa ja Heinola ovat jo tehneet päätöksensä. Hirvensalmi ja Mäntyharju päättävät liitosneuvotteluihin lähdöstään ensi viikolla. Keskustelu ja lähtötiedot neuvotteluihin lähtemisestä vaihtelevat melkoisesti. Heinola päätti selkeästi olla lähtemättä mukaan ja näyttää siltä, että Hirvensalmen päätös on saman suuntainen. Joutsa ja Hartola päättivät lähteä liitosneuvotteluihin, vaikka Hartolassakin kunnanjohtajan esitys oli liitosneuvotteluihin lähtemistä vastaan. Mäntyharjun päätös voi olla olla kumpi tahansa. Löytyy puoltajia ja vastustajia. Pertunmaalla näkemyksiä on useita, joka on hyvä asia. On tärkeää katsoa asiaa tässä vaiheessa useasta eri näkökulmasta.

Sata vuotta sitten Pertunmaa muodostettiin Mäntyharjun, Hartolan ja Joutsan kunnista lohkaistuista alueista. Tällä ei tänä päivänä kuitenkaan ole merkitystä, sillä maailma on muuttunut ja aluejako Suomessa on myös täysin erilainen kuin sata vuotta sitten.

Sotien jälkeen Suomi rakentui nykyiseksi hyvinvointivaltioksi ja yhteisöllisyys sekä yhteishenki olivat voimissaan. Tämä on kuitenkin viime vuosikymmeninä kokenut suuren muutoksen. Olemme siirtyneet yhteisöllisyydestä yksilökeskeisyyteen, joka tuntuu näkyvän kaikessa toiminnassamme. Tämä tulee hyvin selville, kun seuraa keskustelua kuntaliitosasian tiimoilta Mäntyharjun päättäjien parissa. Emme osaa enää ajatella hyvinvointia laajemmassa kuvassa. Kuntien päätöksenteossakin tämä näkyy varsinkin tällaisen kuntaliitosasian kohdalla selkeästi. Ajattelemme vain itseämme ja se on oikein kirjattu jopa kuntien strategiaan. Missä on se ajattelu, että "ketään ei jätetä", jolla Suomi rakennettiin? Osaammeko oikeasti hahmottaa tulevaisuutta oikein?

Asia on melko monimutkainen ja vaatii hyvän suunnittelun, koska Pertunmaalla on rajanaapureita kolmesta eri maakunnasta. Hartola ja Heinola sijaitsevat Päijät-Hämeessä, Joutsa Keski-Suomessa ja Hirvensalmi ja Mäntyharju Etelä-Savossa. Tuleva liitos saattaa siis vaikuttaa eduskuntavaalipiireihin, maakunttiin, hyvinvointialueisiin ja syntyvillään oleviin työllisyysalueisiin. Etelä-Savo menetti muutama vuosi sitten kaksi kuntaa. Joroisen Pohjois-Savoon, Heinäveden Pohjois-Karjalaan ja nyt on mahdollista, että myös Pertunmaa vaihtaa maakuntaa. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että maakuntien kohdalla tulee liitoksia ja Etelä-Savo - ainakin pääosin - tullaan liittämään Pohjois-Savoon. Myös kuntajakoihin tulee varmasti muutoksia, eikä Pertunmaan kohtalo jää lähialueen viimeiseksi. Sanotaan, että ei tulevaisuutta kannata liian pitkälle miettiä, mutta tällaisessa tilanteessa pitäisi nähdä mielestäni jo tulevalle vuosikymmenelle.

Jari Leppä ehdotti paikallislehdessä, että liitoksen pitäisi kestää myös tulevaisuudessa. Ehdotus Pertunmaan, Mäntyharjun ja Hivensalmen liitoksesta ei saa ymmärrettävästi kannatusta Hirvensalmella. Olisiko oikein liittää velaton kunta kahteen velkaiseen kuntaan? Ei tietenkään Hirvensalmen näkökulmasta katsottuna. 

Pertunmaalainen Otso Paakkinen esitti paikallislehdessä, että tuleva kunta pitäisi muodostaa liittämällä yhteen Pertunmaa, Hartola ja Joutsa. Kaikki yhtä velkaisia nekin ja kaikki kolme eri maakunnista, joten ei ole yksinkertaista tämäkään.

Heinolan kaupunginjohtaja pohti lausunnossaan, että yksittäisten kuntaliitosten sijaan tulisi pohtia esimerkiksi historiallisen Itä-Hämeen kuntien kokoista monikuntaliitosta. Yksittäisten kuntaliitoksien sijaan tulisi pohtia esimerkiksi historiallisen Itä-Hämeen kuntien kokoista monikuntaliitosta. Itä-Hämehän koostuu Pertunmaan, Heinolan, Hartolan, Joutsan, Sysmän, Luhangan kunnista. Ennen vuotta 1960 nämä kaikki kunnat kuuluivat silloiseen Mikkelin lääniin. Tuo monikuntaliitos tuntuisi äkkiseltään parhaalta ratkaisulta, mutta siihen ei liene edellytyksiä - tuskin vuosikausiin vielä haluakaan. Ehkä sitten 2030-luvulla, kun Mäntyharjukin liitetään Mikkeliin.

Eli pohdittavaa riittää ja yksi asia on kuitenkin varmaa. Kuntien ja maakuntien liitokset eivät Suomesta lopu ennen vuosisadan vaihdetta.