Urheiluhulluja kaikki tyynni

Taas männä viikolla vietettiin vuotuista urheilugaalaa ja valittiin vuoden sankareita ja sykähdyttäjiä.

Ensimmäisenä tuli väkisin mieleen, että urheilutoimittajien ammattitaito on pahasti romahtanut. Eräs eläkkeellä oleva toimittaja totesi tätä esittäessäni, että ei koske ainoastaan urheilutoimittajia.

Tuomisen Kallun elämäntyöpalkinto osattiin sentään antaa oikealle miehelle. Muuten kyllä valintoja oli tehty oman mieltymyksen mukaan osaamatta arvioida saavutuksia laajemmin. Ymmärrän valitsijoita siinä mielessä, että tehtävä ei ole helppo. Siinä pitäisi osata arvioida lajin levinnäisyys koko telluksella, harrastajamäärät, lajin yleinen arvostus jne. Olympialajien arvostus suhteessa ei olympialajeihin jne. Valitettavasti urheilurakkaan kansamme urheilutoimittajilla ei ammattitaito riitä huomioimaan näin laajaa skaalaa ja oikeita painotuksia suoritusten välillä. Miksi näin?

Onko syy toimittajien koulutuksesta vai yleissivistyksen puutteesta? Onko äänestykset ohjeistettu väärin? Tiedä häntä, mutta jotain on pielessä.

Nyt voidaan sitten mennä siihen mikä meni pieleen. Varmaan kaikkien listoilla olevien suoritukset ovat merkittäviä ja kaikki ovat tehneet parhaansa, jopa ylittäneet itsensä.

Roope Tonterin sijoittuminen kahdella lumilautailun maiilmanmestaruudella vasta neljänneksi parasta urheilijaa valitessa on vääryys niin urheilijaa kuin lajejakin kohtaan. Hän oli kahdessa lajissa - slopestyle ja big air - paras maailmassa. Tero Pitkämäen keihäskaari oli hieno osoitus urheilijan venymisestä, mutta valitettavasti hän ei ollut edes paras. Tietämättä tarkkaan lajien harrastajamääriä niin väitän lonkalta, että lumilautailun harrrastajia on enemmän kuin keihäänheittäjiä - niin Suomessa kuin koko maapallolla. Mäntyharjullakaan en tiedä yhtään henkilöä, joka heittää keihästä. Lumilaudalla mäkiä surfailee monikin. Olipa muutama urheilutoimittaja saanut ykkössijalle Jarkko Niemisen ja Niklas Moisanderinkin. Toisessa tapauksessa nähtävästi toimittaja pitää ainoana urheiluna tennistä ja toisessa tapauksessa jalkapalloa. Nämä ehdottomasti uudelleenkoulutukseen - siis näin äänestäneet toimittajat. Nieminen ja Moisander toki osaavat hommansa.

Valmentajan valinnassa arvostan suuresti Henrik Dettmanin saavutuksia. Kolmen maailman TOP-10 maan voittaminen EM-kisojen "kuoleman lohkossa" oli mahtava saavutus. Lajin levinnäisyys ja harrastajamäärät huomioiden Sami Hyypiän saavutus on kuitenkin ylivertainen kaikkiin muihin saavutuksiin nähden.
Lajien harrastajmääriä vertailtaessa Suomessa on lisenssin omaavia koripallon harrastajia viitisentoistatuhatta ja jalkapallon harrastajia satatuhatta enemmän.

Suomalaisille jääkiekko on maailman suurin laji. Koko maailmassa harrastajia on noin 1,5 miljoonaa ja jalkapallon harrastajia pelkästään Saksassa noin kuusi miljoonaa - maailmassa arvioiden mukaan jopa 700 miljoonaa. Näillä mittareilla voidaan todeta, että jos Suomi joskus selvittää tiensä jalkapallossa vaikkapa EM-kisoihin on se kovempi urheilusuoritus kuin jääkiekon maailmanmestaruus. On se hyvä, että on jääpallo. Ollaan aina kymmenen sakissa maailmassa.

Valittaessa vuosittain parhaita suorituksia ja saavutuksia pitäisi valitsijoiden osata laittaa ne sellaiseen raamiin, joka antaa niille oikean arvon. Maaalikuninkuus jääpallon MM-kisoissa ei voi tulla valituksi. Vaikka Suomi voittaisi maailmanmestaruuden puhtaalla pelillä. Valitettavasti näin.
Aikanaan Boris Spasski valittiin Neuvostoliiton parhaaksi urheilijaksi. Shakinpelaaja. Nyt norjalaiset pohtivat onko shakki urheilua, kun nuori Magnus Carlsen voitti shakin maailmanmestaruuden. Ensimmäisen kerran 40 vuoteen länsimaihin.

Näin laajaa on keskustelu urheilusta, suorituksista, tuloksista. Aihe on siitä erikoinen, että lähes kaikilla on siihen oma näkemys - se oikea. Valitettavasti.

Tulevaisuudessa Suomea voitaisiin pitää uutenea "Darwinin lajien synnyn" tyyssijana. Keksitään suojalkapallon, kananmunanheiton, eukonkannon ja saunomisen ohelle uusia lajeja. Avannosta avantoon sukellussuunnistus voisi hyvin olla yksi niistä.

Olympia-huuma alkaa myös pikku hiljaa nousta ja niistä pippaloista höpistään sitten helmikuun puolella lisää.


Viikon historiapläjäys: Tasan kahdeksan vuosikymmentä sitten ensimmäinen suomalainen Lothar Westren-Doll osallistuu Monte Carlon ralliin 24.1.1934.