Aluevaalit lähestyvät. Ovat jo oikeastaan aivan ovella, sillä runsaan viikon kuluttua pääsevät ne nelisenkymmentä prosenttia alueen äänioikeutetuista raapustamaan numeroitaan äänestyskoppeihin. Miksi sanon nelisenkymmentä prosenttia? Siksi, että en usko äänestysprosentin nousevan juuri tuota korkeammaksi.
Etelä-Savon hyvinvointialueella on kolme kaupunkia ja yhdeksän kuntaa. Äänioikeutettuja hyvinvoinitalueella on 111 867, joista siten äänensä tullee antamaan noin 45 000 äänioikeutettua. Mikkelissä äänioikeutettuja on runsaat 43 000 ja Mäntyharjussa 4875. Savonlinnassa äänioikeutettuja on vajaat 28 000. Pienten kuntien olisi mielestäni saatava puolueesta riippumatta kaikki saman ehdokkaan taakse. Lisäksi ehdokkaan tulisi saada merkittävä potti ääniä Mikkelin ja Savonlinnan alueilta läpi mennäkseen. Onko tämä mahdollista vai keräävätkö mäntyharjulaiset ehdokkaat vain ääniä puolueelleen, jotta saadaan saman puolueen kaupunkien edustajat päättäjiksi. Onhan se jo nähty mitä tapahtuu kaupunkeihin liittyneiden kuntien kohdalla. Palvelut katoavat. Joku taas hurskastelee, että aluevaltuutetut palvelevat ja ajattelevat koko aluetta. Saatte muuten nähdä, että näin asia ei tule olemaan.
Ehdokkaiksi Etelä-Savossa on lähtenyt yhteensä 369 henkeä yhteensä yhdestätoista puolueesta ja yksi yhteislistoihin kuulumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaana. Näitä listoja kun selailee, niin niissä jo ehdokasasettelun kautta korostuvat puolueet. Itse korostaisin paikkakuntia. Vaikka ehdokkaat julistavat menevänsä ajamaan koko hyvinvointialueen parasta, valituiksi tulleilta kuitenkin odotetaan oman kunnan palvelujen ylläpidon varmistamista. Joku ehdokkaista on keksinyt varman slouganinkin tätä silmällä pitäen. "Turvaan lähipalvelusi Etelä-Savossa". Voi sanoa, että slougan on hyvä. Samalla voi todeta, että "et muuten turvaa". Sitä ei nimittäin yksi valtuutettu tai edes puolue pysty tekemään. Turvaajasta tulee näin hetkessä leikkaaja.
 |
| Näistä asioista päätetään aluevaaleissa. (Kuva: Oikeusministeriön nettisivut) |
Nämä tulevat valtuutetut tullaan muistamaan "leikkaajien ensimmäisenä sukupolvena". Olivatpa he itse mitä mieltä tahansa ja toimivat miten päin tahansa. Näin minä asian näen. Etelä-Savossa tämä on voitu hyvin rivien välistä jo lukea, kun Sosteri on toiminut 14 vuotta ja Essote viisi vuotta. Supistamisia on jo esitelty ja tuleva aluevaltuusto tullee tätä touhua jatkamaan. Suurempi asia on tuo Essoten ja Sosterin vääntö keskussairaaloista. Vaikka Savonlinnalle lupailtiin lisäaikaa sairaalan säilymiseen, niin on hyvä muistaa, että kysymys on vain lisäajasta. Raha tullee nimittäin ratkaisemaan tässäkin. Valtio antaa sitä niukasti, ja niin ollaankin jo lähempänä yhden keskussairaalan mallia. Pienempien kuntien terveyspalveluja uudet valtuutetut tulleevat leikkaamaan jo alkumetreillä. Mäntyharjunkin hyvinvointikeskus on tuota pikaa suppeamman palvelun hyvinvointiasema ja Ruskahovin palvelutalon pysymisestä paikkakunnalla saadaan vääntää tosissaan tulevina vuosina. Lopulta isompi tulee väännön voittamaan.
On myös vaarana, että pienet kunnat tulevat jäämään kokonaan ilman edustusta aluevaltuustoissa, koska mitään kiintiöitä kunnilla ei ole aluevaltuustoon. Vaaleissa voi jopa käydä niin, että Mikkeli saa yksinkertaisen enemmistön aluevaltuustossa. Siihen vaadittaisiin 30 valtuutettua. Mitä se tietäisi silloin kun väännetään leikkauksista ja vaikkapa kiisteltyjen keskusairaaloiden määrästä ja sijaintipaikasta.
Menisiköhän paljon pieleen jos veikkaan, että neljä kuntaa Etelä-Savossa ei tule saamaan yhtään edustajaa aluevaltuustoon? Niitä voi olla enemmänkin. Mäntyharjun ja Pertunmaan kohdalla on pieni kuvitteellinen etu, koska niillä löytyy kansanedustaja ehdokkaaksi aluevaltuustoon. Itse olin siinä käsityksessä, että kansanedustajan työ on kokopäivätyö. Mutta ei sitä höpisijä osaa hahmottaa, että kansanedustajahan ehtii vielä kunnanvaltuustoonkin ja siinä sivussa vaikka vielä ministerin pestiäkin hoitamaan. Jotain hommia jää kyllä tekemättä - se on varma. Poissaoloillaan he antavat tilaa tietenkin varaedustajalleen, joka mitä todennäköisimmin on jostain Etelä-Savon kaupungista.
Tein vaalikoneen ja kaikki sen minulle esittämät ehdokkaat olivat täysin vieraita. En silti jätä äänestämättä. Puoluetta en kuitenkaan aio ajatella, vaan henkilöä. Ei ole helppo rasti äänestäjälle tämä. Kävin Mäntyharjun ehdokkaat lävitse. Mietin jokaisen kohdalla, vosiko tämä henkilö nähdä metsän puilta tässä hyvinvointialuehässäkässä. Mäntyharjun ehdokkaista yksi nousi minulle yli muiden. Omaneduntavoittelijoita sinne ei sovi päästää ja vahva puolueideologia tekee tulevasta valuutetusta Mikkelin narussa kulkevan marionetin.
Mikäli et tiedä kuka olisi äänesi arvoinen, niin uskon kokonaisnäkemyksen ja paikallisen ajattelun tulevan riittävästi esille, kun äänestät Eero Kantolaa aluevaltuustoon. Muita mäntyharjulaisia ehdokkaita en itse osaa ajatella paikkakunnan edun puolestapuhujana tai sitten en vain tunne heitä ja heidän ajatusmaailmaansa riittävästi. Puolueita en näissä vaaleissa ajattelisi, vaan henkilöitä pienten paikkakuntien puolustajana. Sitäkin ilman kansanedustajia ja ministereitä. Eero näkyy ajatuksineen usein myös sosiaalisessa mediassa. En ole läheskään aina samaa mieltä Eeron kanssa asioista, mutta hän kuitenkin ajattelee useimmiten itsenäisesti. Toisinaan olen jopa samaa mieltä asioista Eeron kanssa.
Näin maalaisena voin myös suositella maatalousyrittäjää ja maitotilallista - Maisa Juntusta Kangasniemeltä. Ei ole mäntyharjulainen, mutta saman kokoisesta kunnasta omilla aivoillaan ajatteleva on hänkin.
Yhtenä syynä omaan tietämättömyyteeni ehdokkaista on sekin, että valikoneeseen eivät kaikki ehdokkaat ole vielä vastanneet. Syytä en tiedä, mutta mikäli ei kykene täyttämään ehdokkaille tarkoitettua vaalikonetta, niin miten voi kuvitella perehtyvänsä hyvinvointialueen asioihin.
Itse en ole vielä lopullisesti päättänyt kenelle ääneni annan, mutta ehdokkaan numeroiden summa tulee olemaan 11 tai 12. Vaihtoehtoja jätin siis itselleni lukuisia.
Tietoa aluevaaleista löytyy oikeusminiteriön sivuilta TÄSTÄ.
Kommentit
Lähetä kommentti