Mäntyharju on jälleen päässyt valtakunnan kaikkiin pääuutiskanaviin päivittäin jo yli kahden viikon ajan. Syynä on Kinnin ratapihalla sattunut kemikaalivuoto, jossa venäläisestä säiliövaunusta pääsi valumaan 35 tonnia bensiinin lisäaineena käytettävää MTBE:tä pitkin luontoa.
Ely-keskus tiedottaa asiasta kerran pari viikossa ja vettä alueen puroissa on käynyt nuuhkimassa ja nuoleslelemassa ilmeisesti satamäärin paikkakuntalaisia ja uutisoinnista päätellen myös toimittajia eri medioista. Tilanne on kieltämättä vakava, kun tällä viikolla Woikosken kaasutehdaskin ajoi tästä johtuen osan tuotantoaan alas.
Onnetomuus on herättänyt paljon kysymyksiä ja uusia tulee päivittäin lisää. Lähes aina kysymys kuuluu MIKSI?
Nyt pohditaan erityisesti sitä, MIKSI on tehty jotain tietyllä tavalla ennen onnetomuutta:
MIKSI vaunuja saa tulla rajan yli Suomeen, vaikka niille ei ole osoittaa asianmukaisia varstointitiloja?
MIKSI VR varastoi niitä Kinnin ratapihalla?
MIKSI VR haki Liikennevirastolta varastointilupaa Kinnille?
MIKSI Liikennevirasto antoi VR:lle luvan varastoida vaunuja Kinnillä, joka ei ole ns. VAK-ratapiha?
MIKSI vaunut oli lukittu ratapihalla niin, että ne lähtivät ratapihalla liikkeelle?
Tätä voisi jatkaa vielä vaikka kuinka, mutta se ei tee tehtyä tekemättömäksi. Näiden kysymysten perusteella voidaan ehkä kehittää toimintoja ja nähdä järjestelmiin liittyviä puutteita.
On kysytty myös sitä MIKSI jotain on jätetty tekemättä ennen onnettomuutta:
MIKSI Rataliikennekeskus ei informoinut pelastuslaitosta varastoiduista kemikaalivaunuista?
MIKSI Kinnin ratapihalle ei ollut aurattua tietä?
Mielestäni pitäisi tarkastella myös sitä mitä tehtiin onnettomuuden tapahtumisen jälkeen. Eräs alueen mökinomistaja totesi heti onnettomuuden jälkeen TV:n uutislähetyksessä, että "NÄITÄ SATTUU".
Tämä on täysin totta, että näitä sattuu ja on sattunut. Kun jotain on sattunut pitää pystyä ilman syyttelyä ja suuttumusta tarkastelemaan myös sitä, mitä on tehty tällaisen sattumuksen jälkeen.
Tässä höpisijälle tulee mieleen sarja MIKSI-kysymyksiä, joista jostain syystä ei puhuta.
Pitää osata kysyä myös MIKSI jotain on tehty tai on jätetty tekemättä onnettomuuden jälkeen?
MIKSI kemikaalivuotoa ei pystytty tukkimaan nopeammin vaan MTBE:tä valui tunteja maahan pelastuslaitoksen ollessa paikalla?
MIKSI kemikaalin leviämistä ei pystytty rajaamaan / estämään tehokkaammin?
MIKSI alueen asukkaita, mökkiläisiä ja yrityksiä ei pystytty paremmin informoimaan onnettomuudesta?
MIKSI Mäntyharjun kunta on hiljaa asian osalta?
Onnettomuuden jälkeen tehdyillä toimenpiteillä on kuitenkin suurin merkitys silloin kun jotain on sattunut. Tehtyä ei nimittäin saa tekemättömäksi ja sellaista aikakelloa ei ole vielä keksitty, että tapahtumien kulkua voitaisiin siirtää taksepäin. Valitettavasti!
Nyt otsikot useissa valtakunnan medioissa alkavat näkyvästi päivittän: Mäntyharjun kemikaalionnettomuus...
... laajenee, pysäyttää tehtaan, saastuttaa kaivoja, tappaa kaloja, saastuttaa alueen vesistöjä, jne.
Olisi hyvä huomioida ja tuoda Mäntyharjun näkökulmasta esille myös se, että kunnan alueella on kokonaan tai osittain yhteensä 452 järveä & lampea. Mäntyharjun kunnan alueella tämä sattumus vaikuttaa viiteen järveen. Nämä ovat Käärmelampi, Ojantauksenlampi, Pajulampi, Sarkavesi ja Vuohijärvi. Sarkavedessäkin vain eteläosaan ja Vuohijärvestä vain pieni osa on kunnan alueella.
Kunnassa on siis 447 järveä & lampea johon kemikaalien ei pitäisi ainakaan merkittävästi vaikuttaa. Ei kait' se kovin pitkiä matkoja vastavirtaan leviä, vaikka tehokkasti veteen liukeneekin?
Tämän asian pitäisi kiinnostaa kunnan niitä virkamiehiä, joiden tehtävänä on kantaa huolta kunnan maineesta puhtaana ja luonnonkauniina paikkakuntana. Visit-Mäntyharjun slouganhan kuuluu, että "Järvet alkavat meiltä".
Eräs paikallinen yrittäjä minulle ääneen ihmettelikin, että miksi kunta on asiasta täysin hiljaa ja jakaa vain ELY-keskuksen tiedotteita asiasta?
Nyt kunnan johdon tulisi astua tässä asiassa estraadille? Sana Mäntyharju aletaan yleisesti yhdistämään lyhenteesen MTBE. Kerrottaisiin, että meillä on edelleen 447 puhtaanpaa järveä kuin ruuhka-Suomessa keskimäärin. Eikö johtajien palkka ole merkittävästi suurempi kuin tavallisen tallaajien juuri siksi, että osataan nousta esille kun on paha paikka. Se on sitä vastuun kantamista.
Woikosken toimitusjohtaja osasi tulla esille heti kun tilanne yrityksessä sitä vaati. Tämäkö on se julkisen ja yksityisen sektorin ero? En tiedä... Kuha pohdin?
Ei tässä kannata syyllisiä etsiä, vaikka monet niin haluavat. VR:llä on ehkä alhaisin kerroin tällä hetkellä tässä "syyllisyysranginkissa", vaikka Liikennevirasto luvan sille varastointiin antoikin.
Loppupelissä syy on kuitenkin venäläisten. Romanovin suvun kolmastoista hallitsija Aleksanteri III oli nimittäin Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas kun Savon rata päätettiin rakentaa 1800-luvun lopulla Mäntyaharjun ja kaiken lisäksi Kinnin kautta. Hänen siunauksensa tälle hankkeelle on ilmeisesti tarvittu, joten ei tässä muita syyllisä kannata etsiä.
Höpistäänhän taas!
Ely-keskus tiedottaa asiasta kerran pari viikossa ja vettä alueen puroissa on käynyt nuuhkimassa ja nuoleslelemassa ilmeisesti satamäärin paikkakuntalaisia ja uutisoinnista päätellen myös toimittajia eri medioista. Tilanne on kieltämättä vakava, kun tällä viikolla Woikosken kaasutehdaskin ajoi tästä johtuen osan tuotantoaan alas.
Onnetomuus on herättänyt paljon kysymyksiä ja uusia tulee päivittäin lisää. Lähes aina kysymys kuuluu MIKSI?
Nyt pohditaan erityisesti sitä, MIKSI on tehty jotain tietyllä tavalla ennen onnetomuutta:
MIKSI vaunuja saa tulla rajan yli Suomeen, vaikka niille ei ole osoittaa asianmukaisia varstointitiloja?
MIKSI VR varastoi niitä Kinnin ratapihalla?
MIKSI VR haki Liikennevirastolta varastointilupaa Kinnille?
MIKSI Liikennevirasto antoi VR:lle luvan varastoida vaunuja Kinnillä, joka ei ole ns. VAK-ratapiha?
MIKSI vaunut oli lukittu ratapihalla niin, että ne lähtivät ratapihalla liikkeelle?
Tätä voisi jatkaa vielä vaikka kuinka, mutta se ei tee tehtyä tekemättömäksi. Näiden kysymysten perusteella voidaan ehkä kehittää toimintoja ja nähdä järjestelmiin liittyviä puutteita.
On kysytty myös sitä MIKSI jotain on jätetty tekemättä ennen onnettomuutta:
MIKSI Rataliikennekeskus ei informoinut pelastuslaitosta varastoiduista kemikaalivaunuista?
MIKSI Kinnin ratapihalle ei ollut aurattua tietä?
Mielestäni pitäisi tarkastella myös sitä mitä tehtiin onnettomuuden tapahtumisen jälkeen. Eräs alueen mökinomistaja totesi heti onnettomuuden jälkeen TV:n uutislähetyksessä, että "NÄITÄ SATTUU".
Tämä on täysin totta, että näitä sattuu ja on sattunut. Kun jotain on sattunut pitää pystyä ilman syyttelyä ja suuttumusta tarkastelemaan myös sitä, mitä on tehty tällaisen sattumuksen jälkeen.
Tässä höpisijälle tulee mieleen sarja MIKSI-kysymyksiä, joista jostain syystä ei puhuta.
Pitää osata kysyä myös MIKSI jotain on tehty tai on jätetty tekemättä onnettomuuden jälkeen?
MIKSI kemikaalivuotoa ei pystytty tukkimaan nopeammin vaan MTBE:tä valui tunteja maahan pelastuslaitoksen ollessa paikalla?
MIKSI kemikaalin leviämistä ei pystytty rajaamaan / estämään tehokkaammin?
MIKSI alueen asukkaita, mökkiläisiä ja yrityksiä ei pystytty paremmin informoimaan onnettomuudesta?
MIKSI Mäntyharjun kunta on hiljaa asian osalta?
Onnettomuuden jälkeen tehdyillä toimenpiteillä on kuitenkin suurin merkitys silloin kun jotain on sattunut. Tehtyä ei nimittäin saa tekemättömäksi ja sellaista aikakelloa ei ole vielä keksitty, että tapahtumien kulkua voitaisiin siirtää taksepäin. Valitettavasti!
Nyt otsikot useissa valtakunnan medioissa alkavat näkyvästi päivittän: Mäntyharjun kemikaalionnettomuus...
... laajenee, pysäyttää tehtaan, saastuttaa kaivoja, tappaa kaloja, saastuttaa alueen vesistöjä, jne.
Olisi hyvä huomioida ja tuoda Mäntyharjun näkökulmasta esille myös se, että kunnan alueella on kokonaan tai osittain yhteensä 452 järveä & lampea. Mäntyharjun kunnan alueella tämä sattumus vaikuttaa viiteen järveen. Nämä ovat Käärmelampi, Ojantauksenlampi, Pajulampi, Sarkavesi ja Vuohijärvi. Sarkavedessäkin vain eteläosaan ja Vuohijärvestä vain pieni osa on kunnan alueella.
Kunnassa on siis 447 järveä & lampea johon kemikaalien ei pitäisi ainakaan merkittävästi vaikuttaa. Ei kait' se kovin pitkiä matkoja vastavirtaan leviä, vaikka tehokkasti veteen liukeneekin?
Tämän asian pitäisi kiinnostaa kunnan niitä virkamiehiä, joiden tehtävänä on kantaa huolta kunnan maineesta puhtaana ja luonnonkauniina paikkakuntana. Visit-Mäntyharjun slouganhan kuuluu, että "Järvet alkavat meiltä".
Eräs paikallinen yrittäjä minulle ääneen ihmettelikin, että miksi kunta on asiasta täysin hiljaa ja jakaa vain ELY-keskuksen tiedotteita asiasta?
Nyt kunnan johdon tulisi astua tässä asiassa estraadille? Sana Mäntyharju aletaan yleisesti yhdistämään lyhenteesen MTBE. Kerrottaisiin, että meillä on edelleen 447 puhtaanpaa järveä kuin ruuhka-Suomessa keskimäärin. Eikö johtajien palkka ole merkittävästi suurempi kuin tavallisen tallaajien juuri siksi, että osataan nousta esille kun on paha paikka. Se on sitä vastuun kantamista.
Woikosken toimitusjohtaja osasi tulla esille heti kun tilanne yrityksessä sitä vaati. Tämäkö on se julkisen ja yksityisen sektorin ero? En tiedä... Kuha pohdin?
Ei tässä kannata syyllisiä etsiä, vaikka monet niin haluavat. VR:llä on ehkä alhaisin kerroin tällä hetkellä tässä "syyllisyysranginkissa", vaikka Liikennevirasto luvan sille varastointiin antoikin.
Loppupelissä syy on kuitenkin venäläisten. Romanovin suvun kolmastoista hallitsija Aleksanteri III oli nimittäin Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas kun Savon rata päätettiin rakentaa 1800-luvun lopulla Mäntyaharjun ja kaiken lisäksi Kinnin kautta. Hänen siunauksensa tälle hankkeelle on ilmeisesti tarvittu, joten ei tässä muita syyllisä kannata etsiä.
Höpistäänhän taas!
Kommentit
Lähetä kommentti