Siirry pääsisältöön

Tiedottamisen vaikeus

Elämme tietoyhteiskunnassa, tai ainakin niin luulemme. Tietoa löytyy ja sitä jaetaan sumeilematta verkon kautta ympäri maapallon. Tiedämme reaaliajassa milloin pommit räjähtelevät toisella puolella tellusta ja kuka potkaisi pallon maaliin ties' missä. Googlettamalla voimme hankkia tietoa kaikesta mahdollisesta ja mahdottamasta. Kaiken pitäisi siis tiedottamisen osalta olla kunnossa. 

Onko asia kuitenkaan näin?

Höpisijä katsoo olevansa kuitenkin melko usein vailla sitä tietoa, mikä jopa lain mukaankin hänelle kuuluisi. 
Olen yrittänyt ymmärtää niitä rakenteita, joista kunta Suomessa muodostuu ja miten tiedottamista siellä on hoidettu halki vuosikymmenten. 
Kuitenkin minua hämmästyttää se hitaus millä nykypäivän tiedottamisvelvoite sisäistetään kunnallisella sektorilla. Mikäli virkamiehet eivät asiaa osaa sisäistää, niin luottamuselimissä olevilta lainoppineilta pitäisi löytyä rohkeutta oikaista asia.

Tämän päivän tiedottamisesta hyvänä esimerkkinä on Mäntyharjun kunnan tiedottaminen kuntalaisille esillä parhaillaan olevista ja puhetta paljon herättäneistä tonttikaupoista. 
Virkamiehet pitivät kunnanvaltuustolle keskustelu- ja tiedotustilaisuuden viime viikolla. Hyvä niin.
Onko tässä asiassa kuitenkaaan toteutunut kunnallislain 29 §:n mukainen velvollisuus tiedottamisesta kunnan asukkaille? Höpisijän mielestä ei ole. 

Lainataan tähän vielä epäselvyyksien välttämiseksi tai joillekin sen lisäämiseksi, se kunnallislain tiedottamispykälä:

"29 §
Tiedottaminen
Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.
Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta."
Mielestäni ainakin kunnanhallituksen jäsenten tulisi osata tämä pykälä ulkoa. Luettuanne tämän luetuttakaa se myös vaikka joskus kokouksen alkajaisiksi kaikille. Ettei nimittäin jäisi epäselväksi! On tää kyllä niin noloa kirjoittaaa tällaisesta itsestään selvästä asiasta. Sanathan tässä loppuvat!
Kun näitä tiedottamisen kukkasia tai sammakoita seurailee niin väkisin pohtii käytettävän toimintatavan tarkoitusta. 
Onhan sillä pakko jokin tarkoitus olla?
Tällaisissa tilanteissa kuntalaiset pohtivat sitä tarkoitusta usein kylän raitilla ja sosiaalisessa mediassa sekä nimettömillä keskustelupalstoilla. Ja voin kokemuksesta kertoa, että pieleen on mennyt ja menee jatkossakin mikäli homma jatkuu samanlaisena. Tästä syntyy huhuja, joissa usein syyllistetään eri tahoja ilman minkäänlaisia perusteita. Mielestäni syyllisiä näihin usein perättömiin huhuihin ovat asioista tiedottavat tahot.  Luen nimittäin tiedottamattomuuden väärän tiedon jakamiseksi. Ainakin silloin jos lain tarkoitus ei toteudu.
Huvittavinta tässä kaikessa on kuitenkin erään johtavan luottamushenkilön toteamus: "Hyvä kun mediaa ei päästetty paikalle, niin voimme puhua vapaasti." Oikeesti on niin noloa, niin noloa!
Sitä tässä kuitenkin ihmettelen, että kummasta syntyy enemmän älämölöä, siitä että kertoo kaiken niinkuin pitää vai siitä, että toimii näin? Pohtikaapa tätä... ihan silleen hiljaa iteksenne kukin. Uskon Teidän - tiedottajien - olevan sen verran fiksuja, että tiedätte miten toimitaan jatkossa. Vai kuinka? Eller hur... niinku ruattiks'!
Olen myös huomannut, että höpinäkin käy tiedottamisesta. Höpinöitä nimittäin luetaan, mutta niihin ei tohdita reagoida. Ehkä hyvä niin! 
Höpistäisköhän seuraavaksi jostain muusta... vaikkapa kevään tulosta ja leskenlehdistä. 
Ulos kun katsoo, niin on vähän niinku kevättä rinnasssa, että näin tällä erää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaaleja ja valintoja

Näin saatiin EU-vaalit pidettyä ja parlamentaarikot valittua. Valtakunnan kolme eniten ääniä kerännyttä meni itseltäkin veikkauksessa täysin oikein. Se oli siis liian helppo ja selvä juttu. Stubb - Halla-aho - Rehn... hyvä niin! Mäntyharjulaisena oli helppo antaa tunnustus nuoren Häkkäsen Antin hienolle kampanjalle ja nuorukaisen upealle äänisaaliille. Jotain outoa tähän Antin menestykseen kuitenkin liittyy. Sellaista mitä minä en ymmärrä? Onko se kateutta, katkeruutta vai jotain muuta. Itse äänestin Anttia, vaikka en tunnustaudu millään muotoa puolueuskolliseksi. Sehän olisi täysin vastoin minun demokratia-näkemystäni. Pitää voida valita paras ehdolla olevista henkilöistä edustamaan oman alueen ja paikkakunnan menestystä. En tiedä oliko mäntyharjulaisilla oikeastaan muuta mahdollisuutta. Ymmärrän kuitenkin jokaisen vapauden valita äänensä kohde. Sitä en ymmärrä miksi pitää olla katkera ja nähdä Antin menestyksessä jotain negatiivista. Onneksi tämä on ymmärretty Mäntyharjussa puol

Itsekeskeisyys on päivän trendi

Pertunmaan kunnan kuntaliitosneuvottelut ovat lähtökuopissa ja nyt naapurikunnissa on käynnissä keskustelu kuntaliitosneuvotteluihin lähtemisestä. Hartola, Joutsa ja Heinola ovat jo tehneet päätöksensä. Hirvensalmi ja Mäntyharju päättävät liitosneuvotteluihin lähdöstään ensi viikolla. Keskustelu ja lähtötiedot neuvotteluihin lähtemisestä vaihtelevat melkoisesti. Heinola päätti selkeästi olla lähtemättä mukaan ja näyttää siltä, että Hirvensalmen päätös on saman suuntainen. Joutsa ja Hartola päättivät lähteä liitosneuvotteluihin, vaikka Hartolassakin kunnanjohtajan esitys oli liitosneuvotteluihin lähtemistä vastaan. Mäntyharjun päätös voi olla olla kumpi tahansa. Löytyy puoltajia ja vastustajia. Pertunmaalla näkemyksiä on useita, joka on hyvä asia. On tärkeää katsoa asiaa tässä vaiheessa useasta eri näkökulmasta. Sata vuotta sitten Pertunmaa muodostettiin Mäntyharjun, Hartolan ja Joutsan kunnista lohkaistuista alueista. Tällä ei tänä päivänä kuitenkaan ole merkitystä, sillä maailma on mu

Saako fillarilla ajaa maantiellä?

  Seurasin ja osallistuin keskusteluun polkupyöräilystä sosiaalisessa mediassa, jossa eräs keskustelija oli sitä mieltä, että maantieajoa harjoitteleva kilpapyöräilijä ei saisi ajaa polkupyörällään maantiellä. Suuri joukko keskustelijoita hämmästeli moista näkemystä – minä heidän mukanaan. En tiedä miten paljon autokouluissa tänä päivänä käydään lävitse sitä mikä maantiellä on sallittua ja mikä ei ole sallittua. Tiellä voi tulla vastaan mopoja, polkupyöriä ja toisinaan vaikkapa hevonen kärryt perässä tai ratsastaja selässä. Pääosalle tämä on varmaan itsestään selvää, mutta mielestäni on todella iso aukko liikennetiedoissa mikäli joku oikeasti on sitä mieltä, että polkupyörällä ei saa ajaa maantiellä. Kaiken kukkuraksi ainakin itse ymmärsin, että henkilöllä oli myös käsitys siitä, että polkupyöräilijän pitää väistää autoa ajaessaan maantiellä liikennesääntöjen mukaisesti tien oikeaa laitaa. Mielestäni tässä on mennyt kyllä koulutus täysin hukkaan ja levitessään tällainen liikennekulttuu