On tämä maailma ihmeellinen ja sen kamaralla käyskentelevät ihmiset vielä ihmeellisempiä. Olen seurannut ja itsekin lusikkaani soppaan silloin tällöin sotkenut... tarkoitan tuota polkuhanketta Mäntyharjusta Repoveden kansallispuistoon. Sitä rakennetaan ja sen ympärillä puuhataan innolla. Hyvä niin!
Jostain kumman syystä me teemme näitä juttuja hyvin lyhyellä tähtäimellä. Tehdään kahden vuoden hanke ja suunnataan katse pilviin. On se hyvä... ei käy kieltäminen. Tällaisia juttuja tehdessä pitäisi kuitenkin vilkaista ensin sinne taustapeiliin ja katsoa mitä on tehty aiemmin.
Mäntyharjussa tehtiin muutamia vuosia sitten innolla pätkä E-10-vaellusreitistöön kuuluvaa reittiä. Yksi reittiosuus kulkee (kulki) Mäntyharjun kirkolta Pyhäkosken kautta Pertunmaalle. Se on painettuna Euroopan vaellusreittikartastoon. Karttoja myydään mm. Ranskassa varmaan vielä vuonna 2025 - hyvä niin! Ongelma vain on siinä, että reitti kasvaa umpeen ja on olemassa tunne, että se on unohdettu.
Mäntyharjussa tehtiin muutamia vuosia sitten innolla Etelä-Savon ainoata sauvakävelypuistoa. Torille kokoontui yli tuhat henkeä sauvat kädessä ihailemaan tuotosta.
Ongelma vain on siinä, että on olemassa tunne, että se on unohdettu ja osa upeista opastauluista siirretty varastoihin.
Mäntyharjuun tehdään parhaillaan Repovesi - Mäntyharju vaellus- ja pyöräilyreittiä. Ongelmaa ei ole vielä, mutta taustapeiliin katsoessa pelko on aiheellinen. Mikäli historia toistaa itseään niin tätä polkua ei kukaan muista vuonna 2018.
Pitäkäämme siis huoli, että saamme E-10 -vaellusreitistön ja sauvakävelypuiston henkiin. Silloin voi Repovesi-polullakin olla tulevaisuutta. Vakaasti uskon näin.
Hankkeet ovat kunnille erittäin hyviä ja varsinkin Mäntyharjulla meneillään olevilla hankkeille on erinomaiset ja motivoituneet vetäjät. Heitä ei käy moittiminen.
Kahden vuoden hankkeessa vain on tyypillistä, että kukaan ei kanna huolta tulevasta. Joku viisaasti tässä taannoin totesi, että kahden vuoden hanketyöstä viimeinen puoli vuotta menee uuden hankkeen suunnitteluun. Inhimillistä sekin. Kyllähän hankevetäjät syövät ihan normaalisti leipää hankkeen päätyttyäkin.
Muutamalla on taas herne niin syvällä nenässä kun lukee tämän, että pitää käydä vesitorninmäen kupeessa se irroittamassa. Hyvä niin. Meillä on vielä vastaanotto ihan tässä kylillä, joten ei tarvitse sen takia lähteä Mikkeliin asti.
Tärkeitä asioita on paljon ja varmasti kaikki yksilöinä pyrimme hoitamaan niitä parhain päin. Toisinaan kuitenkin vauhdin hidastamiselle ja peräpeiliin katsomiselle on myös selkeä tarve!
Nyt tuli taas höpistyä liian vakavia, mutta minkäs teet... se on tämän höpinän tarkoitus!
Jostain kumman syystä me teemme näitä juttuja hyvin lyhyellä tähtäimellä. Tehdään kahden vuoden hanke ja suunnataan katse pilviin. On se hyvä... ei käy kieltäminen. Tällaisia juttuja tehdessä pitäisi kuitenkin vilkaista ensin sinne taustapeiliin ja katsoa mitä on tehty aiemmin.
Mäntyharjussa tehtiin muutamia vuosia sitten innolla pätkä E-10-vaellusreitistöön kuuluvaa reittiä. Yksi reittiosuus kulkee (kulki) Mäntyharjun kirkolta Pyhäkosken kautta Pertunmaalle. Se on painettuna Euroopan vaellusreittikartastoon. Karttoja myydään mm. Ranskassa varmaan vielä vuonna 2025 - hyvä niin! Ongelma vain on siinä, että reitti kasvaa umpeen ja on olemassa tunne, että se on unohdettu.
Mäntyharjussa tehtiin muutamia vuosia sitten innolla Etelä-Savon ainoata sauvakävelypuistoa. Torille kokoontui yli tuhat henkeä sauvat kädessä ihailemaan tuotosta.
Ongelma vain on siinä, että on olemassa tunne, että se on unohdettu ja osa upeista opastauluista siirretty varastoihin.
Mäntyharjuun tehdään parhaillaan Repovesi - Mäntyharju vaellus- ja pyöräilyreittiä. Ongelmaa ei ole vielä, mutta taustapeiliin katsoessa pelko on aiheellinen. Mikäli historia toistaa itseään niin tätä polkua ei kukaan muista vuonna 2018.
Pitäkäämme siis huoli, että saamme E-10 -vaellusreitistön ja sauvakävelypuiston henkiin. Silloin voi Repovesi-polullakin olla tulevaisuutta. Vakaasti uskon näin.
Hankkeet ovat kunnille erittäin hyviä ja varsinkin Mäntyharjulla meneillään olevilla hankkeille on erinomaiset ja motivoituneet vetäjät. Heitä ei käy moittiminen.
Kahden vuoden hankkeessa vain on tyypillistä, että kukaan ei kanna huolta tulevasta. Joku viisaasti tässä taannoin totesi, että kahden vuoden hanketyöstä viimeinen puoli vuotta menee uuden hankkeen suunnitteluun. Inhimillistä sekin. Kyllähän hankevetäjät syövät ihan normaalisti leipää hankkeen päätyttyäkin.
Muutamalla on taas herne niin syvällä nenässä kun lukee tämän, että pitää käydä vesitorninmäen kupeessa se irroittamassa. Hyvä niin. Meillä on vielä vastaanotto ihan tässä kylillä, joten ei tarvitse sen takia lähteä Mikkeliin asti.
Tärkeitä asioita on paljon ja varmasti kaikki yksilöinä pyrimme hoitamaan niitä parhain päin. Toisinaan kuitenkin vauhdin hidastamiselle ja peräpeiliin katsomiselle on myös selkeä tarve!
Nyt tuli taas höpistyä liian vakavia, mutta minkäs teet... se on tämän höpinän tarkoitus!
Markun "holja" on paikallaan. On korkea aika herätä keskustelemaan Repoveden reitin jatkohoidosta. Jos polkua trampataan ahkerasti, se pysyy liikkujille kunnossa, mutta hoitamattomana kuluu. Jos tuota reittiä ei kuljeta, se umpeutuu ja unohtuu. Joka tapauksessa arvokas ulkoilureitti vaatii säännöllisesti huoltoa. Mutta miten?
VastaaPoista