Valtakunnan poliittiset päättäjät ovat - sen minkä tekstiviestikohuiltaan, lautakasoiltaan ja Kreikan sijoituskiireiltään ehtivät - ottaneet "sydämen asiakseen" myös paikallishallinnon kehittämisen.
Ennen kaikkea kuntaliitokset ovat olleet se viisasten kivi, jolla on ajateltu pelastaa Suomi suomalaisille ja taata palvelut tulevaisuudessa.
Liitoksista sinänsä on tullut itsetarkoitus. Se mitä sillä saavutetaan tuntuu tänä päivänä olevan vähän niin ja näin! Onhan se kiva kun saa opetella paikkakunnatkin uusiksi vielä vanhoilla päivillään. Raasepori, Akaa - nimiä historian lehdiltä.
Suomessa oli vuonna 1937 yhteensä 602 kuntaa - osan veivät veli venäläiset sitten seuraavalla vuosikymmenellä. Kuntien määrä on voimakkaasti laskenut ja nyt niitä on 342 - ensi vuonna kuusi vähemmän.
Kunnat käyttävät suomessa noin 32 miljardia euroa palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen vuositasolla. Se iso kasa euroja - ja uppoaa muuten esimerkiksi Kreikkaan ihan yhdessä hujauksessa!
Kuntaliitoksilla väitetään parannettavan hallinnon tehokkuutta. Palveluiden tuottaminen isommissa yksiköissä luulisi myös olevan ainakin euroja säästävää. Onko näin?
Ahvenanmaalla on 28 tuhatta asukasta ja 16 kuntaa. Siellä ei siis olla lähelläkään tuota yhdellä taholla esitettyä 20.000 asukkaan rajaa. Kuitenkin kolmessa Ahvenanmaan kunnassa on veroäyri alle 17!
Miten he sitten tuottavat lakisääteiset palvelut kun asuvatkin pitkin saaria?
Lisäksi puolessa Suomen kuntaliitoksista uuden kunnan asuakasmäärä jää alle tuon 20 tuhannen.
Liitytään vaan kaikki yhteen, sehän on nyt muotia heterot, homot, kunnat ja valtiot - erotaan sitten kun kyllästytään.
Ulkoistetaan myös vankeinhoito. Pyydetään tarjoukset Venäjältä, Mongoliasta ja Bhutanista. Kaikki yli kahden vuoden tuomion saaneet halvimman tarjouksen osoitteeseen. Eiköhän pahimmat rikoksetkin rupea vähenemään. Niin ja matkailuhan avartaa. Tärkeintä eli valtavia säästöjä unohtamatta.
Niin niistä kuntaliitoksista piti höpistä... karkailee vähän tuo juttu.
Kuntaliitoksien avulla pitäisi saada siis säästöjä. Miksi hiivatissa valtio sitten tukee kuntaliitoksia erilaisilla "porkkanoilla"? Vuosina 2005 - 2010 on kunnille jaettu valtion kirstusta 409 miljoonaa euroa yhdistymisavustuksia.
Pitäishän se nyt olla päin vastoin! Jos kerran saadaan aikaan säästöjä niin eikö silloin valtionapuja pitäisi sieltä vähentää - ainakin säästöjen verran.
Kunpa joku tämänkin kertoisi - niin viisastuisimpahan taas holjasti hivenen.
Onhan se kuitenkin Mäntyharjun kohdallakin tosiasia, että jotain pitää tehtämän. Huoltosuhteen heikkeneminen ja hoivatarpeiden kasvu on selkeä kun siirrymme 2020-luvulle!
Itsenäisenä pysyminen edellyttää elinkeinoelämän elvyttämistä ja työpaikkojen luomista. Kaikki eivät kuitenkaan tee vielä etätöitä laiturilta kreikkalaisille laivanvarustajille piirrustuksia väsäillen.
Vaikka hehän voisivat maksaa ne ihan Suomi-euroilla, mikäli vielä käyttävät euroja ensi vuonna.
Ollaan kohta kaupunkien puristuksessa kun rajanaapureina on Mikkeli, Kouvola ja Lahti.
Avataan rohkeasti keskustelut ainakin Suomenniemen ja Pertunmaan suuntaan tai ollaan hiljaa ja odotetaan aikaa jolloin valtio ohjaa Mikkelin huomaan.
Avainasemassa tässä ovat kuntalaiset ja luottamushenkilöt sekä paikallinen media. Virkamiesten kestää tutkimustenkin mukaan kolmisen vuotta liitoksen tekemisestä toipua niin annettakoon heille työrauha kulloisissakin tehtävissään.
Höpisemisiin....
Ennen kaikkea kuntaliitokset ovat olleet se viisasten kivi, jolla on ajateltu pelastaa Suomi suomalaisille ja taata palvelut tulevaisuudessa.
 |
| Valtakunnan raja 1743 - 1809 |
Suomessa oli vuonna 1937 yhteensä 602 kuntaa - osan veivät veli venäläiset sitten seuraavalla vuosikymmenellä. Kuntien määrä on voimakkaasti laskenut ja nyt niitä on 342 - ensi vuonna kuusi vähemmän.
Kunnat käyttävät suomessa noin 32 miljardia euroa palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen vuositasolla. Se iso kasa euroja - ja uppoaa muuten esimerkiksi Kreikkaan ihan yhdessä hujauksessa!
Kuntaliitoksilla väitetään parannettavan hallinnon tehokkuutta. Palveluiden tuottaminen isommissa yksiköissä luulisi myös olevan ainakin euroja säästävää. Onko näin?
Ahvenanmaalla on 28 tuhatta asukasta ja 16 kuntaa. Siellä ei siis olla lähelläkään tuota yhdellä taholla esitettyä 20.000 asukkaan rajaa. Kuitenkin kolmessa Ahvenanmaan kunnassa on veroäyri alle 17!
Miten he sitten tuottavat lakisääteiset palvelut kun asuvatkin pitkin saaria?
Lisäksi puolessa Suomen kuntaliitoksista uuden kunnan asuakasmäärä jää alle tuon 20 tuhannen.
Liitytään vaan kaikki yhteen, sehän on nyt muotia heterot, homot, kunnat ja valtiot - erotaan sitten kun kyllästytään.
Ulkoistetaan myös vankeinhoito. Pyydetään tarjoukset Venäjältä, Mongoliasta ja Bhutanista. Kaikki yli kahden vuoden tuomion saaneet halvimman tarjouksen osoitteeseen. Eiköhän pahimmat rikoksetkin rupea vähenemään. Niin ja matkailuhan avartaa. Tärkeintä eli valtavia säästöjä unohtamatta.
Niin niistä kuntaliitoksista piti höpistä... karkailee vähän tuo juttu.
Kuntaliitoksien avulla pitäisi saada siis säästöjä. Miksi hiivatissa valtio sitten tukee kuntaliitoksia erilaisilla "porkkanoilla"? Vuosina 2005 - 2010 on kunnille jaettu valtion kirstusta 409 miljoonaa euroa yhdistymisavustuksia.
Pitäishän se nyt olla päin vastoin! Jos kerran saadaan aikaan säästöjä niin eikö silloin valtionapuja pitäisi sieltä vähentää - ainakin säästöjen verran.
Kunpa joku tämänkin kertoisi - niin viisastuisimpahan taas holjasti hivenen.
Onhan se kuitenkin Mäntyharjun kohdallakin tosiasia, että jotain pitää tehtämän. Huoltosuhteen heikkeneminen ja hoivatarpeiden kasvu on selkeä kun siirrymme 2020-luvulle!
Itsenäisenä pysyminen edellyttää elinkeinoelämän elvyttämistä ja työpaikkojen luomista. Kaikki eivät kuitenkaan tee vielä etätöitä laiturilta kreikkalaisille laivanvarustajille piirrustuksia väsäillen.
Vaikka hehän voisivat maksaa ne ihan Suomi-euroilla, mikäli vielä käyttävät euroja ensi vuonna.
Ollaan kohta kaupunkien puristuksessa kun rajanaapureina on Mikkeli, Kouvola ja Lahti.
Avataan rohkeasti keskustelut ainakin Suomenniemen ja Pertunmaan suuntaan tai ollaan hiljaa ja odotetaan aikaa jolloin valtio ohjaa Mikkelin huomaan.
Avainasemassa tässä ovat kuntalaiset ja luottamushenkilöt sekä paikallinen media. Virkamiesten kestää tutkimustenkin mukaan kolmisen vuotta liitoksen tekemisestä toipua niin annettakoon heille työrauha kulloisissakin tehtävissään.
Höpisemisiin....
Kommentit
Lähetä kommentti